Hampaat

 

Tämä sivu keskittyy Iitan hampaistoon.

Toivon, että kokemuksistamme voi olla apua koiransa purentavikaan ja –ongelmiin apua etsiville. Muistathan, että tässä on kuitenkin kyse yksittäisen koiran hampaistosta ja juuri niistä ratkaisuista joihin me päädyimme tämän kyseisen koiran kohdalla.  Terveysasiat ovat aina koirakohtaisia ja toisen koiran kanssa olisimme saattaneet päätyä hyvinkin erilaisiin ratkaisuihin ja lopputulokseen.

Kasvattaja on ollut tukenamme aina tarvittaessa koko koiran kasvun ajan, myös leukoihin ja hampaisiin liittyvissä asioissa.  -Suuri kiitos Lari-Matille!

 

Huhtikuu 2010

Jo ennen päätöstä siitä, että Iitasta tulee meidän perheemme jäsen tiesimme, että pennulla on lievä yläpurenta. Alkuun uskottiin, että purenta korjaantunee ajan myötä, mutta lopulta kasvattaja päätti myydä pennun meille “virheellisenä”.  Ennen tätä myös sijoitusta oli pidetty yhtenä vaihtoehtona Iitan kohdalla.

 

25.4.2010 

Kuvasta voi huomata, miten suu (alaleuka) on selvästi ylähuulia taaempana:

Yläleuka on hieman pidempi:

 

1.5.2010

Ylähampaat näkyvät selvästi, kun koira nukkuu selällään:

 

18.5.2010

Huomasin Iitan alakulmureiden ottavan yläleuan kitalakeen, johon on jo tullut pienet kolot.

 

19.5.2010

Aamulla soitettiin Hervannan eläinlääkäriin ajanvaihdosta. Rokotus oli sovittu seuraavalle maanantaille (24.5.) mutta purennan takia halusin aikaistaa käyntiä. Kävi tuuri, sillä asemalla on kerran viikossa enemmän hampaisiin perehtynyt eläinlääkäri, Mari Koivula, sattumoisin juuri tänään. Rokotukset saamme samalla ja nyt pienellä pelokkaalla jännityksellä odotan, mikä on hampaiston arvio.

Iitaa itketti kun päästiin eläinlääkäriin, ei niinkään pelännyt, vaan olisi halunnut seurustella muiden paikalla olevien eläinten kanssa. Pienen odottelun jälkeen oli sitten meidän vuoro ja koira pöydälle. Koira oli kunnossa eikä mitään yllättävää löytynyt, rokotusta Iita ei edes huomannut.

Hampaiden tuomio oli odotetusti kurja. Alakulmurit ovat ylähampaiden takana ikenissä kiinni ja ylähampaat estävät alaleuan kasvun. Viikon kuluttua edessä on siis Iitan alamaitokulmahampaiden poisto, josko leuka pääsisi paremmin kasvamaan (nyt osaltaan estävät alaleuan kasvun). Tämä saattaa altistaa pysyvien hampaiden kiillevaurioille, mutta haitta huomattavasti pienempi, kuin tällä hetkellä, eläinlääkäri kuvaili tilannetta hampaiden osalta pahimmaksi mahdolliseksi.

 

19.5.2010

Kuvan varjo häiritsee, mutta ala- ja yläleuan pituusero on silti selvä:

 

20.5.2010

Rentona:

Kulmahampaat ovat lähes kohdakkain suun auki ollessa:

 

Hanna-Mari Laitelan näkemys koirien tavallisimmista purentatyypeistä

[http://www.shepmates.net/Shepmates%20hampaat.htm]:

Yleensä katsotaan, että koiran purennan tulisi olla leikkaava.

 

Yläkulmahampaan taakse on painautunut alahampaan tekemä kolo:

Alakulmahammas painautuneena ikeneen:

Yläpurenta:

 

26.5.2010

Klo 15.00 eläinlääkärille, hampaiden poisto mielessä.

Kovin kauaa ei tarvinnut odotella (tosin Iitaa hieman itketti, kun hoitoon ei päässytkään aivan heti, mutta vähän auttoi kun Iitalle mainitsi, että olemme etuajassa). Nukutuspiikki laitettiin oikeaan takareiteen, koira nostettiin lattialle ja noin 15 sekunnissa alkoi näkyä, miten silmät lerpattaa ja istuvan koiran jalat alkoivat valua. Puolessa minuutissa koira oli jo vajonnut lattialle nukkumaan. Operaatiossa meni noin tunti ja meni hyvin. Tokkurainen koira kannettiin autoon. Kotipihassa vasta huomasin, että koira oli laskenut alleen, siis syliini. Onneksi suurin osa oli imeytynyt farkkuihini, joten auton penkin putsaus onnistui helpohkosti. Pari tuntia operaation jälkeen pentu nukkuu sikeästi kopissaan peiton alla, lämpöpussi päällään.

 

Epikriisi kertoo seuraavaa:

Kitalakeen virhepurennan vuoksi  painavat maitohampaat poistettiin narkoosissa. Iita on klinikalla saanut kipulääkitystä. Huomisesta kipulääkettä tarpeen mukaan. Suussa on itsestään sulavat tikit.

Eläin tulee rauhoituksen jälkeen laittaa kotona heräämään peitteen alle, lattian tasoon, lämpimään ja vedottomaan paikkaan, koska eläimen ruumiinlämpö laskee rauhoituksen seurauksena. Heräämisvaiheessa voi esiintyä sekavuutta, pahoinvointia, ohimenevää levottomuutta ja hoippumista. Suusta voi tulla muutamana päivänä verensekaista sylkeä.

Ruokaa ja juomaa saa antaa vasta sitten, kun eläin on kunnolla herännyt. Pehmeää ruokaa viikon ajan. Rauhallinen liikunta parin päivän ajan.

Kun pysyvät kulmahampaat puhkeavat näkyviin, suosittelen purennan tarkistamista. 

 

Koira heräili seitsemän aikaan, jatkoi uniaan sohvalla uikuttaen. Nälkä oli huikaiseva. Pari tuntia jaksoi olla jotenkuten paikoillaan, sitten onkin muutaman tunnin riehunut, tai nyt kolme tuntia. Kerran kakkailtu ulos, 2 kertaa sisälle, toisen kerran vatsa kuralla. Hirvittävä riehuminen ja sohvalle loikkiminen jatkui, loppujen lopuksi koira juoksi jääkarhu suussaan vastaan, jolloin telkesin sen hetkeksi häkkiinsä. Siellä ensin meinasi rauhoittua, sitten taas hirveä peiton pyörittäminen ja, pissahan sieltä tuli, kun en koiraa riehumistilassa viitsinyt pois päästää, vaan odotin edes pieniä rauhoittumisen merkkejä. Nyt kun jätti koiran huomiotta kipitti Iita nopeasti jalkoihin pöydän alle nukkumaan.

 

26.5.2010

Ennen leikkausta:

 

Lääkärissä:

 

Maitohampaat, vain tuo ylin kärki on näkyvää hammasta:

Samat hampaat putsattuna:

 

2.-5.7.2010

Rhodesiankoiraleirillä pieneläinhoitaja Nina Kiuru kertoi meille koirien suun terveydenhuollosta ja antoi myös vinkkejä hampaiden “vääntelyyn”. Nina osasi antaa hyviä neuvoja paitsi koulutuksensa myös oman kokemuksensa kautta, sillä hän on aikoinaan paininut samankaltaisten asioiden parissa Mila-rhodesialaisensa kanssa.

 

5.7.2010

Muita hampaita lähtee, mutta kolot kulmahampaiden takana ovat parantuneet:

 

26.7.2010

Iitalla on pysyvät alakulmahampaat ruvenneet kasvamaan, ja ikäväkseni huomasin, että oikea alakulmahammas ottaa jo nyt kitalakeen kiinni ja on tehnyt sinne pienen kolon. Itse mietiskelen tässä mitä noille kulmureille pitäisi tehdä, lähteäkö poistamaan kokonaan vai suostuuko joku eläinlääkäri niitä katkomaan&paikkaamaan, vai täytyykö jopa miettiä oikomishoitoa, joka voi osoittautua kyllä todella kalliiksi. Käyn kuitenkin huomenna näyttämässä tuota eläinlääkärille ja mahdollisesti saadaan antibioottikuuri, Iitan suu haisee sen verran pahalle, että epäilen siellä jonkinlaisen tulehduksen olevan.

 

 

27.7.2010

Käytiin eläinlääkärissä ja tuomio oli seuraavanlainen:

”Alakulmahampaan kitalakeen painamaa koloa puhdistetaan päivittäin Hexarinse suuvedellä. Tällä hetkellä näyttää siltä että virhepurenta on niin suuri ettei oikomishoito tule kysymykseen. suosittelen alakulmahampaiden lyhentämistä tai poistoa.”

Tulehdus on kuulema vaan paikallinen ja sen ei pitäisi levitä, varmasti tosin kipeä on, joten saimme pyydettyäni myös särkylääkettä (rimadyl 50 mg, 1,5 x vrk). Päädymme luultavasti tuohon hampaiden katkomiseen, sillä en mielelläni niitä lähtisi vielä poistamaan, kun muodostavat niin suuren osan koiran alaleuasta ja pieni pentu vasta kyseessä. Pitää odotella vielä muutama viikko ainakin, että hampaat kasvavat, ja että eläinlääkäri joka näitä Pirkanmaalla tekee palaa lomilta.
Eläinlääkärin mukaan alaleuka on niin lyhyt, että hampaat kyllä jäisivät yläkulmureiden taakse, siihen on tilaa, mutta alaleuka on niin kapea, että siksi ottavat tuonne kitalakeen. Jatkan silti hampaiden vääntelyä ulospäin ja otan sen vielä suuremmaksi päivärutiiniksi ennen joka ruokaa, josko siitä hieman apua olisi (ei eläinlääkärin mukaan ainakaan haittaa ollenkaan).

 

17.8.2010

Lomakauden takia pääsimme vihdoin tänään Pirkkalaan Oiva Eläinklinikalle eläinlääkäri Unna Määttäsen vastaanotolle. Tilanne oli ehkä jopa parempi kuin mitä pahimmillaan on odotettu.

Tämänhetkisen diagnoosi:
Iitan alaleuka on liian lyhyt ja kapea. Tämän seurauksena alakulmahampaat osuvat pehmytkudoksiin – oikea osuu yläikeneen yläkulmahampaan takapuolelle, vasen painuu pahemmin kitalakeen. Oikea puoli saattaa korjaantua normaaliksi ns. ienplastialla sekä jumpalla (palloleikit 3×10-15 min päivässä tai muutaman minuutin taivuttelu ulospäin sormin). Vasen puoli vaatinee lyhennyksen ja pulpa-amputaation (7 kk iässä). Tätäkin hammasta kannattaa kuitenkin jumpata kuten oikeaakin. Ko. toimenpiteen jälkeen suos. röntgenkontrollia 3 kk kuluttua ja jatkossa vuosittain. Tällä tavoin hoidettu hammas voi tulehtua; tällöin hammas voidaan joko poistaa tai tietyissä tilanteissa juurihoitaa.
Vaihtoehtoina alakulmahampaan poisto tai oikomahoito (Anident, Yliopistollinen Eläinsairaala).

 

En pidä oikomishoitoa kohdallamme mahdollisena jo useiden tuhansien eurojen kustannusten takia, mutta myös siksi, ettei se Iitan kohdalla välttämättä toimi (tai pitäisi oikoa ensin ylähampaita pois tieltä ja sitten vasta alahampaita). Hyvä tuuri (ja pallojumppa sekä hampaiden sormeilu ehkä auttanut) sinänsä, että toinen hammas selvinnee ilman mitään operaatioita (paitsi pientä paikkausta, koska siinä on paha kiillevaurio, joka lienee seurausta maitokulmahampaiden poistosta). Alakulmahampaiden poistoa en haluaisi tässä vaiheessa nuorella pennulla harkita, sillä ne pitävät suurelta osalta koiran alaleukaa kasassa. Eläinlääkäri ei myöskään suositellut hampaiden poistoa, vaikka sanoikin sen olevan halvin toimenpide. Nyt siis jumppaillaan hampaita ja leikitään palloilla, joita hankittiin tänään vielä lisää (muutama lasten pesäpallo, aikuisten pallot olivat loppu) ja pidetään muita leluja hiukan sivussa, sekä toivotaan kovasti, että joku ihme tapahtuisi ja hampaat siirtyisivät/taipuisivat sen verran, ettei operaatioita edes tarvitsisi. Luultavasti kuitenkin leikkaus edessä siinä 1½ kk päästä, sillä pulpa-amputaatiota ei tehdä alle 7 kk pennuille. Syynä lienee se, että hammas vielä kasvaa ja pulpa, eli ydin, on laajimmillaan, mutta vanhetessaan hammasluun määrä sen ympärillä lisääntyy ja pulpa pienenee.

 

14.9.2010

Kaikenlaisia palloleikkejä:

 

 

14.10.2010

Leikkaus Oivassa. Leikkaus kesti muutaman tunnin ja kaikki sujui hyvin. Eläinlääkärin mukaan tapahtui seuraavia:

Iitan vasen alakulmahammas lyhennettiin ja siihen tehtiin ns. pulpa-amputaatio (hampaan ytimestä poistettiin osa; tavoitteena on, että loppuosa ytimestä säilyy vahingoittumana ja hammas jatkaa vahvistumistaan). Hampaan päällä on paikka. Kiillevauriot pinnoitettiin ja paikattiin (paitsi oikean alaleuan reunimmaisenetuhampaan kiillevaurio on niin pieni, että se vain pinnoitettiin). Seuraa: paikkojen pysymistä (jos irtoavat, näkyy hampaan pinnalla kolo), vasemman alakulmahampaan väriä (jos muuttuu punertavaksi/violetiksi, saattaa olla merkki ytimen tulehduksesta) sekä mahdollista kipua (haluttomuus syödä, kuonon hankaaminen tassulla).

Kontrollikäynti (röntgenkuvaus rauhoituksessa, hinta-arvio 130 – 140 €] noin kolmen kuukauden kuluttua.

Iita sai toimenpiteen yhteydessä kipulääkkeen.

 

Lääkärillä tunnisti meidät sen verran, että häntä hieman heilui, sen jälkeen oli taas sammuksissa ja kannettiin autoon. Autosta se juuri ja juuri raahautui itse kotiin, seiniä pitkin hieman toki ja heti nukkumaan. Hirvittävään hätään ja itkuun heräsi, kun tajusi, ettei ole syönyt tänään mitään. Ulkona käyntikin oli hämmentävää, etenkin kun taivaalta tuli vielä Iitan ensimmäinen räntäsade samaan aikaan kun omat jalat ei meinaa kantaa. Eiköhän tuo aika rauhassa ole loppuillan.

 

14.10.2010 Ennen leikkausta

 

Vasen puoli:

Edestä:

Oikealta:

Kiillevaurio:

Purenta:

Kitalaki:

 

Lääkärissä taju pois taas hetkessä:

 

Toipilas kotona, hyvällä huolenpidolla:

 

Lopputulos:

 

 

Lokakuu 2010

Suu parani nopeahkosti, noin viikossa kitalaen kolot olivat kadonneet ja koira lienee “normaali oma itsensä”.

 

Joulukuu 2010

Ei muutoksia suussa. Iita kaapii ajoittain tassuilla silmiään, toivottavasti tämä liittyy vain silmien kehittymiseen, ei hampaisiin.

 

 

23.1.2011

Purenta on ennallaan, mutta menoa se ei enää haittaa. Meillä on persoonallisella hymyllä varustettu koira:

 

3.2.2011

Pitkänenäinen

 

27.2.2011

Välillä käy näin:

 

4.3.2011

Iitan lyhennetty hammas tarkistettiin ja röntgenkuvattiin steriloinnin yhteydessä. Tilanne on oikein hyvä ja eläinlääkäri suositteli seuraavaa kuvausta noin vuoden kuluttua.

 

Välillä Iitan ylähuuli on hassusti mutkalla, kun vasen alakulmahammas on niin ulos väännetty ja huuli töröttää siinä päällä. Mitään naurua vakavampaa haittaa sekään ei kuitenkaan aiheuttane.

 

Huhtikuu 2011

Toivomme, että hampaiden osalta on operaatiot takana ja saamme nauttia koiramaisesta elämästä vielä vuosia. Ainoa haitta mitä leuat Iitalle aiheuttaa on joidenkin tavaroiden poimimisen vaikeus lattialta, etenkin ohuet tavarat ovat hankalampi poimia kuin monen muun koiran. Tähänkin Iita on kuitenkin kehittänyt oman tekniikkansa, joten eipä nämäkään ongelmat menoa haittaa.

 

 

Hampaiden oikomisvälineistöä

 

Pallot:

Iitalla oli useita palloja ja niiden valitsemista leluiksi kannustettiin. Tennispallo on hieman suurempi, mutta kevyempi (57 g), kuin lasten pesäpallo (sininen, 114 g). Punainen kumipallo (172 g) oli käytössä eniten ja pienelle pennulle se olikin hyvän kokoinen, myöhemmin sen olisi voinut päivittää suuremmaksi. Ainakin oman uskomukseni mukaan painavampi pallo myös vääntää hampaita enemmän. Iitaa rohkaistiin myös ottamaan pallo lenkille mukaan kannettavaksi.

 

Hanskat:

Hyvät nahkahanskat, joilla saa todella otteen koiran hampaista. Hampaiden vääntäminen on suhteellisen rankkaa, sillä tasaista painetta saa sormilla pidellä useamman minuutin. Hyvät hanskat tietysti myös estävät vahinkoja, kun sormesi ovat koiran suussa.

 

Suunpuhdistusaine:

Pahimmillaan Iitan suu haisi mädäntyneelle ruholle. Kun suussa oli tulehdus, oli myös tärkeä puhdistaa se säännöllisesti. Meillä oli käytössä Hexarinse-suuvesi, jota pruutattiin ruiskulla Iitan suuhun.

 

Kärsivällisyys:

Tätä ei voi koskaan olla liikaa. Näkyviä tuloksia ei tapahdu hetkessä, eikä välttämättä koskaan. Tärkeintä on saada koira sellaiseen kuntoon, ettei sen tarvitse kärsiä jatkuvasta kivusta.

 

 

Lisää tietoa koirien hampaista:

Tietopaketti koirien ja kissojen hammashoidoista ja suukirurgiasta.

Chrons A. ja Kuntsi-Vaattovaara H. / HelsinginYliopisto 2006

[ http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ela/sarjat/oppimateriaalia/7/tietopak.pdf]